Hääkeikkojen ihanuudesta

Joskus kun palaan keikalta kotiin ja kello on 5:30 mielessä käy, että onko tässä touhussa mitään järkeä. Kello on jo reilusti sunnuntain puolella ja periaatteessa 24-tunnin sisään pitäisi mahtua kahdet kunnon yöunet ennen maanantain työpäivää. Monesti pää on niin tyhjä, että tällainen ajatus ei enää edes mahdu päähän, kun päivä on alkanut aikaisin edellisen vuorokauden puolella naaman tälläämisellä ja vaatekriisillä.

Siihen, että päästään kello 05.30 kotiin saapumiseen, väliin mahtuu kaksi roudausta, kaksi kertaa kamojen kasaaminen, purkaminen ja pakkaaminen ajoneuvoon, useita kilometrejä, yksi soundchek ja paljon hikeä. Näidän lisäksi siihen kuuluu myös tajutonta fiilistelyä, monta kappaletta hienoa musiikkia, huonoja vitsejä, naurua, iloisia, onnellisia ihmisiä, juhlahumua, maittavaa ruokaa ja hauskanpitoa.

Sitten sen taas muistaa miksi tätä tekee, ja nämä viimeksi mainitsemani asiat ovat sen keskiössä. Ja meidän porukka. Se mitä me saadaan kokea ja tehdä yhdessä on jotain niin hienoa, että sitä ei osaa sanoin kuvailla. Vaikka tämä homma vaatii paljon työtä ja välillä turhautumistakin, sitä ei vaihtaisi mihinkään. Se ilo ja onni siitä, että saa olla tekemässä ihmisten juhliin sen oman touchin ja olla osana sitä kaunista päivää, joka on kahdelle ihmiselle usein aika korkealla top 5 listalla koko elämän aikana. Ja se, että sen saa tehdä juuri tällä porukalla, juuri näiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on saanut jakaa näitä hetkiä vuosien aikana. 

Vaikka me tehdäänkin näitä keikkoja paljon, niin jokainen juhla on ainutlaatuinen kokonaisuus ja jokainen soittokerta on täysin uniikki. Jokaisessa juhlassa on jokin erityinen hieno yksityiskohta joka painuu meidän mieliin ja tallettuu muistojen sopukoihin.

Yksi asia vielä, mikä ainakin minut pitää tiukasti tässä porukassa on se, että meillä on aina hauskaa (no okei, ei ihan aina, mutta 95%:sesti)! Sen lisäksi, että se tuntuu näin henkilökohtaisella tasolla hyvältä, niin se myös näkyy meistä lavalla ja meidän fiiliksessä tehdä asioita ja esiintyä juhlakansalle. Me tehdään tätä juttua täydestä sydämestä ja rakkaudesta lajiin. 

Kuvattiin yhtenä viikonloppuna pikku instastory, jonka päätin tallettaa nyt myös youtubeen. Tästä näette pikku vilauksen meidän kulissin taakse (anteeksi Junnu).